Carol


Väsynyt. Totaalisen täynnä. Sitten, elokuva...

En ole vähään aikaan käynyt elokuvissa johtuen yksinkertaisesti siitä, että ei ole ollut mitään katsomisen arvoista. Carol teki kuitenkin poikkeuksen. Sen syväluotaavampaa tutkimusta elokuvasta en tehnyt, kuin, että yksi suosikkinäyttelijättäristäni oli pääosassa. Cate Blanchett on yksi elokuvamaailman kauneimmista ihmisistä ja ajan saatossa olen kasvanut siihen ymmärrykseen, että kyseinen kaunotar ei vaan tee huonoja elokuvia. 

Carol oli äärettömän kaunis. En odottanut mitään suuria, sillä petyn usein. Elokuvan
cinemagrafia, miljööt, tunnelma, musiikki, keveys… Aivan mahtavaa katsottavaa.
Kerrankin elokuva, joka herätti tunteita olematta liian raskas tai ylidramaattinen. Juuri
sellaista mitä kaipaa maanantai-aamuna, kun kaikki vaan seisoo paikallaan.

Mukavan harmaata ja tasapaksua, kuitenkaan olematta tylsää. Toisin sanoen sellaista ihanan nautittavaa harmautta jota kaipaan joskus. Tämä elokuva tulee ehdottomasti kuulumaan omaan elokuvakokoelmaan.

Kuvat / www.polygon.com
Elokuva myös käsitteli paljon tälläkin hetkellä tärkeitä ja arkoja ajankohtaisia aiheita. Naisten välinen rakkaus ei ehkä ole osa minun elämääni, mutta sen näkeminen ei millään tavalla tehnyt oloani kiusalliseksi. Päinvastoin. En muista milloin olisin hymyillyt näin paljoa. Ja tämän kaltaisia elokuvia on nyt tulossa lisää. Seuraavana listalla odottaakin Tanskalainen Tyttö ja en suorastaan jaksaisi odottaa, että pääsisin takaisin pakoon tätä maailmaa. Elokuvissa oleminen on vieläkin yksi parhaimmista tavoista irtautua todellisuudesta ja siellä voi ihan hyvin käydä yksin. Itseasiassa suosittelen käymään yksin. Itse ainakin pääsen rentoutumaan silloin aivan täysin. Pimeys, hiljaisuus, rauha, jonka seurauksena irtautuu tästä hetkestä, ennen kuin siirtyy jonnekin kauas pois. 

Jos et välitä draamasta, tästä on hyvä aloittaa. Kepeytensä ja loistavan ohjauksen ansiosta Carol on helppoa ja miellyttävää katseltavaa. 

- Mizca


0 kommenttia: